Tarina

Tiesin 5-vuotiaana tulevani tanssijaksi. Olin kiitollinen, saadessani toteuttaa tuon lapsuuden haaveeni kun 20-vuotiaana aloitin tanssijan ja baletinopettajan työt (v.1998). Jostain syystä janosin jo silloin uusia asioita. Tunsin, ettei tuo unelmieni työ kuitenkaan ollut täysin sitä mitä minun kuuluisi tehdä.

24-vuotiaana havahduin siihen, etten voinut kävellä ulkona enää paljain varpain. Maa oli mielestäni likainen ja täynnä ällöttäviä ötököitä. Mitä oli tapahtunut lapsuuden luontevalle luontosuhteelle? Miten luonnosta oli tullut pelottava paikka ja jotain, jolta halusin suojautua? Otin tavoitteekseni löytää takaisin tuon kadonneen suhteen.

Muistan katsoneeni kateellisena ihmisiä, jotka napsivat suuhunsa maasta ja puista erilaisia villivihreitä. Ihmettelin miksei koulussa opetettu mitä muuta marjojen ja sienten lisäksi luonnosta voi syödä? Halusin oppia tuon ikiaikaisen viisauden.

Tyttäreni syntymän jälkeen liki 30-vuotiaana uskaltauduin kokemaan itselleni outoja tanssitapoja ja kehostani purkautui itselleni täysin vierasta, alkukantaista liikettä. Tunsin valtavaa voimaa ja se tuntui käsittämättömän hyvältä! Kehooni jääneen balleriinan roolin sisältä näyttäytyi luontainen, alkuvoimainen olemus, puhdas olemisen ilo.

Askel askeleelta, asioihin perehtymisen myötä baletin opettamisesta tuli tanssimeditaation ja terapeuttisen tanssin ohjausta, lihashuollosta kokonaisvaltaisempaa kehon- ja mielenhuoltoa. Oikeanlaisen liikkeen tai asennon tavoittelemisesta tuli hellempää oman kehon kuuntelemista. Tanssisali avartui metsäksi, keho taipui villiin liikkeeseen. Minusta kasvoi ihminen, joka ei suostu pelaamaan titteleillä, eikä teennäisillä hierarkioilla, näyttelemään jotain mitä ei ole, tai kätkemään jotain mikä on.

Kuten lempipuustani pihlajasta ei ole hyötypuuksi suoriin puupeltoriveihin myöskään minusta ei ole balettikuoron kurillisiin rivistöihin. Pihlajan tavoin olen vahva ja sitkeä vaikka hento ja vaatimaton varreltani. Pihlajan lehvästö tarjoaa suojaa ja juuristo leviää laajalle mutta se ei koskaan tukahduta kasvullaan muita. Pyhä Pihlaja ravitsee ihmistä monella tapaa.

 Olet tervetullut Villipihlajan sivuille!

”Karoliina kertoi kasveista omalla ihanan innostavalla tyylillään ja sai kaikki varmasti innostumaan asiasta. Lopuksi maisteltiin villiyrttiherkkuja ja lämmintä villiyrttiteetä… Ihanat kutsut, toivottavasti otamme vielä uudestaan!”

”Kiitos iloisesta ja innostavasta hortakurssi-illasta. Kasveja esiteltiin sopiva määrä, puhe oli innostunutta ja energistä. Ruuat olivat monipuolisia ja herkullisia”

”Karoliinan kurssi oli rauhoittava, ajatuksia herättävä ja mahtava kokemus kiireiselle työssäkäyvälle äidille. Monet haaveet jotka jäivät toteuttamatta aikaisemmin elämässä ovat saaneet sijaa ja aikaa kun kurssin opin mukaisesti tekee pieniä muutoksia elämässään. Unelmista ei pidä koskaan luopua vaikka niiden aika omasta mielestä on jo ohi…sen opin Karoliinan kurssilla”….

”Kurssista tulee mieleen luonnonlapsi, lintujen laulu, unelmat, rauha ja seesteinen olo. Jollain tavalla tämän kurssin anti kolahti minuun ja olen siitä ikuisesti kiitollinen Karoliinalle, että sain osallistua….”

”Polttereissani päästiin hassun hauskaan tunnelmaan, kun Karoliina veti meille erilaisia leikkejä. Oman luovuuden sai päästää valloileen ja mitä enemmän uskalsi heittäytyä sitä hauskempaa oli. Karoliinalla on mahtava energia ja taito luoda iloitteleva ja rento tunnelma leikkeihin ja erilaisiin luovuusharjoituksiin.”

 

”Olet ihanan inspiroiva ja värikäs luonnonlapsi, luet hienosti tilanteita ja osaat kiinnittää huomion juuri oikeisiin asioihin. Sydämellisyytesi on käsinkosketeltavaa.”

”Ammattitaitoinen, viisas keijukainen”